Muuttuvat oppimisympäristöt

Alati muuttuva oppiminen - oliko Sokrates väärässä?  Oppimiskäsityksissä ja teorioissa sekä henkilökohtaisessa opetusfilosofiassamme on pitkälti kyse siitä, mikä käsitystemme mukaan on tietoa. Bates toteaakin, että empiirisen aineiston tukiessa useimpia oppimisteorioita, erot syntyvät uskomuksista ja arvoista. Ne ovat siten näkökulmavalintoja, jotka mahdollistavat erilaisten oppimisen puolien esiin nostamisen ja korostamisen.  Korhonen erotteli luennolla oppimisteoriat kahteen luokkaan; niihin, jotka korostavat yksilön sisäistä oppimisprosessia ja niihin, jotka alleviivaavat ympäristön merkitystä oppimisessa. Näiden näkökulmien painotus on vaihdellut kasvatustieteiden historiassa ja tämä vaihtelu liittyy epäilemättä yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tämän päivän verkottuneessa maailmassa oppiminen on alettu nähdä yhteisöllisemmäksi toiminnaksi kuin aiemmin. Samalla käsitys tiedon laadusta on muuttunut. Millaiseen muutospaineeseen tämä kehitys sitten asettaa koulun ...

Sulautuvalla oppimisella tarkoitetaan perinteisen kasvokkain tapahtuvan opettamisen (synkroninen opetus) yhdistämistä verkon kautta tapahtuvaan opettamiseen (asynkroninen opetus), jossa opettajalla ja oppilaalla ei ole keskusteluyhteyttä samassa tilassa, vaan kommunikointi tapahtuu esimerkiksi oppimisalustan tai sähköpostin kautta. Tämän oppimissuuntauksen taustalla on vallitseva yhteiskunnallinen kehitys, jossa erilaisten digitaalisten laitteiden ja sosiaalisen median kautta saatavan tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti vain muutamassa vuodessa. Tämä on entisestään vahvistanut ajatusta siitä, että oppimista ei voi enää sitoa vain luokkahuoneen sisälle. Borgmanin mukaan elämässä tarvittavilla tiedoilla, taidoilla ja asenteilla on parasta ennen-päiväys. Tietyn todistuksen tai tutkinnon tuottama osaaminen ei välttämättä kahdenkymmenen vuoden päästä ole enää kovin ajankohtaista. Tämäntyyppinen ajatusmalli johdattaa opettajan kysymyksen äärelle: Mihin opetusta kannattaa painottaa? M...

Opetussuunnitelma vetää moneen suuntaan Toisella luentokerralla lähdimme tarkastelemaan yhteiskunnan digitalisoitumista pedagogisena haasteena ja mahdollisuutena. Sosiologi ja tietoyhteiskuntatutkija Manuel Castells (1996-1998) näkee informaatioyhteiskunnan eräänlaisena kolmantena suurena teknologisena vallankumouksena höyrykoneen keksimisen ja sähkön käyttöönoton jälkeen. Muutosta voidaan pitää mullistavana siksi, että kysymys ei ole pelkästä merkittävästä teknologisesta kehityksestä, vaan ilmiöstä, joka kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet; tuotannon, kulutuksen, työn, vapaa-ajan ja viestinnän. Voidaankin puhua uudesta globaalista verkostoyhteiskunnasta, joka perustuu tuottavuuden, vallan ja kokemuksen verkostoihin. Vaikkei aihetta lähtisi sen enempää ruotimaan varsinaisena poliittisena kysymyksenä Castellsin tapaan, jokainen varmasti näkee, että muutos vaikuttaa maailmaan polarisoivasti jakaen alueita informaatiorikkaiksi ja informaatioköyhiksi. Tämä ongelma myös koulutuksen o...

Mannisen ym. (2013) mukaan oppimisympäristö-käsite voidaan jakaa viiteen eri luokkaan; fyysinen, sosiaalinen, teknologinen, paikallinen sekä pedagogis-didaktinen.  Näistä erilaisista oppimisympäristöihin liittyvistä ulottuvuuksista pedagogis-didaktinen näkökulma liittyy vahvasti kaikkiin muihin ulottuvuuksiin. Pedagogisesti perustellut ratkaisut oppimisen taustalla vaikuttavat niin fyysisiin tilaratkaisuihin, kuin myös esimerkiksi opetusteknologian sekä tieto-ja viestintätekniikan hyödyntämiseen kouluissa. Vuoden 2014 perusopetussuunnitelma asettaa oppimiselle sekä oppimistilanteille varsin monimuotoisia haasteita ja tavoitteita. Pedagogisessa mielessä oppimistilanteissa pitäisi näkyä toiminnallisuus, elämyksellisyys, ongelmanratkaisukeskeisyys, opettajan roolin muutos ohjaajan rooliin, inkluusio jne. Monia hienoja ideoita sekä ideaaleja, mutta käytännössä monissa tilanteissa haastavia toteuttaa. Jotta oppimistilanteissa pystyttäisiin vastaamaan parhaimman mukaan näihin pedagogisii...